Suomen Tivolin historia

Tivolihuveja vuodesta 1888

Vuonna 1888 merenkävijä Johan Grönroos totesi nähneensä riittävästi vieraita maita ja outoja satamia, ja niinpä hän ryhtyi tivolin johtajaksi. Johan anoi ja sai luvan ampumateltalle, silhuettikuvien esittämiselle, onnenpeleille sekä taito- ja voimanäytöksille. Ensimmäinen tivoli pystytettiin Keravalle ratapihan takana olevalle aukiolle. Grönroos toi Suomeen

1800 –luvun loppupuolella kinematografin eli käsin pyöritettävän elokuvaprojektorin edeltäjän.

Ampumarata Pohjola 1906.

Vuosisadan taitteesta aina 20-luvun loppupuolelle asti elokuvat muodostivat tärkeän osan tivolitoimintaa.

Elokuvatarjonta muodostui tuolloin kymmenistä lyhytfilmeistä, jotka toivat suuren maailman ihmeet tavallisen kansan ulottuville.

J.A.F. Grönroos perusti useita teattereita ympäri Suomea.

Parhaimmillaan niitä oli kymmenellä paikkakunnalla.

Vuonna 1905 Johan Grönroos pidätettiin kuitenkin Venäjän vastaisesta toiminnasta ja poika J.A.F. eli Jaffu otti ohjat käsiinsä.

Jaffu suomentaa nimensä Sariolaksi.

20- ja 30- luvuilla kuvaan astuivat selkeästi erilaiset toimintalaitteet, kuten karusellit, maailmanpyörät ym.

Kuvassa tiettävästi Suomen Tivolin ensimmäinen tasokaruselli, jonka Jaffu hankki vuonna 1920.

Vuonna 1921 Jaffu Sariola osti venäläiseltä emigrantilta Keravalla sijainneen Sariolanmäen kiinteistön, josta muodostui noin 35 vuodeksi suomalaisen tivoli- ja sirkushuvin keskipiste.

Kuvassa myös Sariolanmäen päärakennus sekä Suomen Tivoli 1920 luvulla.

Jaffu Sariola ei tyytynyt kiertämään vain lyhyen suven aikana. Hän pani vuonna 1928 pystyyn Talvitivolin, jossa oli kymmenen oheisohjelmiin tarkoitettua telttaa, jotka lämmitettiin kamiinoilla.

Raskaina sodan vuosina 1942-44 Suomen Tivolin osasto Karhumäen Tivoli toimi armeijan alaisuudessa Karhumäessä viihdyttäen taistelujoukkoja vain n. 30 kilometrin päässä etulinjoista.

Suomen Tivolin artistit kiersivät myös muiden vierailevien viihdytysjoukkojen tapaan - sinne jonnekin  kevyille kenttäestradeille.

Vuosina 1949-1952 ”Jaffu” piti legendaarista Sirkus Sariolaa. Se vieraili 90 eri paikkakunnalla. Sirkusta johti Jaffun poika Unto Sariola. Sirkustelttaan mahtui yli 2000 katselijaa. Sirkusohjelma oli erittäin korkeatasoinen. Sirkus kaatui lähinnä 50 % huviveroon vuonna 1952, ja näin jäi jäljelle Suomen Tivoli.

1959-70 Suomea kiersi useita Sarioloiden tivoleita. Jaffun poikien, Unton pyörittämä Suomen Tivoli ja Matin Tivoli Sariola, sekä Tivoli Toivo Sariola vakiinnuttivat asemansa huviverosta huolimatta. J.A.F. kuoli kolarissa 1967.                                                            

1970 Unto Sariola kuoli ja hänen vaimonsa Ailakki, läheisemmin tunnettu ”Mami” siirtyi johtamaan Suomen Tivolia. 

Tivolialueella järjestettiin myös vapaaesityksiä  muun tivolitoiminnan ohessa.

Käärmetanssija Irmeli Sariola esiintyi                käärmeiden kanssa vuosina 1960- 1978.        Pepita -norsu esiintyi yhdessä Pertti Sariolan kanssa aina 80 -luvun loppuun saakka, jonka älkeen Pepita sai uuden kodin Liedosta.

1980-1990 huviveron poistuminen antoi uutta voimaa. Määrätietoinen kasvu alkoi, ja tivoli kasvoi kaksinkertaiseksi. Se myös liittyi jäseneksi kansainväliseen huvipuistoliittoon (IAAPA).Vuosikymmenen kruunasi satavuotisjuhlakiertue vuonna 1988.

Lokakuussa 1991 Suomen Tivoli vieraili Neuvostoliitossa Kostamuksen kaupungissa seitsemän laitteen voimalla ja saavutti suuren suosion myyden viiden päivän aikana yli 70000 lippua. Suomen Tivoli oli ensimmäinen länsimainen tivoliyritys, joka vieraili Neuvostoliitossa,– kuinka ollakaan myös viimeinen Neuvostoliiton romahdettua.

1991-1994 syvä lama koetteli Suomea ja sen yrityksiä. Suomen Tivolin yhtiömuoto muuttui kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Jyrki Sariolasta tuli toimitusjohtaja kesällä 1994. Suomen Tivoli valittiin Tuusulan yrittäjät Ry:n 150 jäsenyrityksen joukosta vuoden yrittäjäksi.

1995-1996 oli selkeä käänne parempaan. Suomen Tivoli piti yleisön suosion ja lisäsi kävijämääräänsä, joka on noin 500 000 kävijää vuodessa.

Syyskuussa 1997 Suomen Tivolin pitkäaikainen johtajatar, tivolihistorian Grand Old Ladynä tunnettu Ailakki ”Mami” Sariola siirtyi taivasestradeille Helsingissä vaikean sairauden murtamana. Hän oli kuollessaan 76-vuotias.Ailakki ”Mami” aloitti varsinaisen tivoliuransa käärmetanssijattarena.Ailakki Halmevaarasta tuli osa kuuluisaa Sariolantivolisukua avioiduttuaan legendaarisenJ.A.F. Sariolan pojan Unton kanssa.

1998 Suomen Tivoli vietti 110-vuotis juhlavuottaan, jolloin tehtiin kaikkien aikojensuurin laitehankinta: pohjoismaiden suurin perävaunujen päälle rakennettava maailmanpyörä. Tämä hankinta osoittautui yleisön suosiossa ylivoimaiseksi ykköseksi. Lähes koko 1990 luku on ollut Suomen Tivolille menestyksellinen. Tänä aikana tivoli on kehittynyt ja kasvanut lähes äärimittoihinsa. Ahkera työ sai myös kansainvälistä arvostusta vuonna 2002, jolloin Jyrki Sariolalle myönnettiin Italiassa tivolialan ”oscar” Kultainen poni –palkinto.

Suomen Tivolissa koitti suuri suru 25.8.2008, kun tivolin toinen omistaja, Irmeli ”Imme” Pohjolainen menehtyi pitkäaikaisen sairauden murtamana 60-vuotiaana. Imme eli tivolielämää sydämestään aina viimeisille viikoilleen asti. Hän jää monien ihmisten mieliin kuvankauniina käärmetanssijana ja todellisena tivolittarena.

Vuonna 2009 Lulu Sariolasta tuli toimitusjohtaja juuri oikealla hetkellä koska kohtalo päätti puuttua peliin 2011.
Vuonna 2011 Suomen Tivoli koki jälleen suuren menetyksen. Pitkäaikaisen johtajan Jyrki Sariolan intohimoinen harrastus koitui hänen kohtalokseen. Hän kuoli sukellusonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 2.4.2011 vain kaksi viikkoa ennen tivolikiertueen alkua. Hän teki elämäntyönsä tivolin parissa ja oli merkittävässä roolissa tivolialan turvallisuuden parantamisessa. Jyrki oli todellinen tivolialan ammattilainen ja hänen mukanaan hävisi myös valtava määrä tietotaitoa.

Merkittävä osa Suomen Tivolin historiaa ovat olleet myös eläimet, joihin on voinut tutustua aina 2008 kiertueen loppuun saakka. Pitkän harkinnan jälkeen Suomen Tivoli päätti kuitenkin luopua eläinnäyttelystään ja sijoitti eläimet uusiin koteihin eläkepäiviä viettämään. Poikkeuksena ovat käärmeet, jotka jäivät suvun piiriin käärmetanssiperinteen ylläpitämiseksi. Käärmetanssijatar Lili Sariola lopetti esiintymisen viimeisenä suvun käärmetanssijana, kun Tiikeripython Ryökäle nukkui vanhuuttaan pois 2019 

Lulu Sariolalle ja Thomas Mattssonille jäivät suuret saappaat täytettäväksi vaikka Lulu olikin työskennellyt isänsä rinnalla koko aikuisiän. Sariolan sisukkuudella vaikeudet selätettiin ja toiminta saatiin jatkumaan ilman keskeytyksiä. Oman haasteensa tivoliarkeen toivat perheeseen 2010 ja 2012 syntyneet pojat Rodi ja Remi. Siinä kun lapset kasvoivat sivussa, tehtiin rohkeasti laiteinvestointeja. Tivoliin saatiinkin ensimmäinen pää alapäin kieputtava hurja nuorisolaite Mega Flip ja muita vauhdikkaita laitteita.

Tivolin liikkumiseen paikasta toiseen on vuosikymmeniä käytetty traktoreita. Ne olivat kuitenkin hitaita ja aiheuttivat paljon harmia liikenteessä. Suuri kuljetusuudistus tehtiinkin 2018 jolloin viimeisetkin traktorit muutettiin rekkayhdistelmiksi. 
Tivoli on aina ollut nuorten henkilöiden suosiossa. Tivolin tuoma seikkailu ja sen sisällä pursuava mystiikka on kutsunut puoleensa seikkailun haluisia henkilöitä. Nyt kuitenkin maailmassa ei seikkailu ja mystiikka enää houkuttele ja tivoli kärsiikin työvoimapulasta.

Tivoliperinne valittiin Unescon kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön listalle 2017 loppu vuodesta. Elävän perinnön kansallinen luettelo liittyy Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta Suomessa.

2019-2021 Suomea ja koko maailmaa kuritti Covid-19 epidemia. Se vaikutti myös tivolin toimintaan. Kiertueet päästiin aloittamaan myöhässä vasta kesäkuun alussa ja liiketoiminnan  hävisi noin puolet. Se ei kuitenkaan lannistanut kun kyseessä oli useiden henkilöiden toimeentulo ja jotain oli keksittävä. Tivolin oli vähennettävä kiertuepaikkoja kulujen karsimiseksi ja tivoli jäikin paikoilleen 2 kuukaudeksi mikä on pisin vierailuaika koko historiassa.